Yhdistyksen hallinto
Yhdistysten toiminta on lähes aina yleishyödyllistä toimintaa, aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten perustettu. Yleishyödyllinen yhdistys ei voi tuottaa toimintaan osallistuville taloudellista etua vaan toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja talkoohenkeen. Yhdistys toimii yhdistyslain, omien patentti- ja rekisterihallitukseen merkittyjen sääntöjen ja muiden omien hyviksi koettujen yhdistyskäytäntöjen mukaisesti.
Suomessa on hyvin erilaisia yhdistyksiä, jotka eroavat kooltaan ja toimintamuodoiltaan. Osa on pieniä ja paikallisia esim. kyläyhdistys, osa suurempia kuten ammattiliittoja, joilla on usein myös alueosastoja. Yhdistys voi olla myös alv-velvollinen osasta toiminnastaan.
Säännöt ovat perusta, jolle yhdistyksen toiminta perustuu. Säännöt määrittävät mm. yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen, hallituksen jäsenten lukumäärän, vuosikokousten lukumäärän ja käsiteltävät asiat (yhdistyksen kokouksia voi olla kaksi: kevät- ja syyskokous tai vain yksi) ja sen, mihin mennessä yhdistyksen kokous/-kset on pidettävä.
Yhdistys tulee rekisteröidä Patentti- ja rekisterihallitukseen, jolloin se saa oikeuskelpoisuuden ja yhdistys voi tehdä sopimuksia, hakemuksia, omistaa omaisuutta jne. Rekisteröiminen on tärkeää myös mm. siksi, että yhdistyksen jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen velvoitteista.
Säännöt ja sääntömuutokset tulee toimittaa vahvistettavaksi ja kun nimenkirjoittajat muuttuvat, tulee tehdä muutosilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukseen.
Säännöt tai nimenkirjoitusoikeus/-det ovat laillisia vasta, kun ne ovat hyväksytty ja astuvat voimaan rekisteröinnin jälkeen.
Patentti- ja rekisterihallitus toimittaa yhdistysrekisteriotteen, josta mm. voimassa olevat nimenkirjoittajat ilmenevät ja tällä otteella oikeus todistetaan.
Yhdistyksellä on oltava hallitus, jonka valitsee vuosikokous. Hallituksen henkilömäärä, varsinaiset ja varajäsenet, ovat kirjattu yhdistyksen sääntöihin. Säännöt määräävät hallituksen lukumäärän, valitaanko puheenjohtaja (ja varapuheenjohtaja, mikäli säännöt edellyttävät) vuosikokouksessa vai järjestäytymiskokouksessa. Hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen jäsen ei voi olla vajaavaltainen, alaikäinen tai konkurssissa oleva.
Ylintä päätösvaltaa yhdistyksissä käyttää sen jäsenet. Hallitus hyväksyy jäsenet hakemuksesta.
Jäsenellä on yhdistyksen kokouksissa ääni-, puhe- ja esityksenteko-oikeus sekä ennen kokousta oikeus tehdä hallitukselle ehdotuksia yhdistyksen kokouksessa käsiteltäviksi asioiksi. Jäsenellä on myös oikeus moittia päätöksiä määräajan puitteissa tuomioistuimessa. Jollei säännöissä ole toisin määrätty, jokaisella 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi ääni. Yksityinen henkilö ei voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, ellei säännöissä ole niin määrätty.
Ainoastaan yhdistyksen vuosikokouksissa voidaan päättää mm. sääntöjen muuttamisesta, merkittävän omaisuuden hankkimisesta tai myymisestä, hallituksen jäsenten valinnasta tai erottamisesta, yhdistyksen jäsenen erottamisesta, toiminnantarkastajan valinnasta tai erottamisesta, yhdistyksen lakkauttamisesta.
Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä on määrätty. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka.
Yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen kutsussa on mainittava, että kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja/tai poikkeukselliset aiheet, esim. sääntöjen muuttaminen tai merkittävän omaisuuden hankinta. Jos kokouskutsussa ei ole mainintaa esim. sääntöjen muuttamisesta, ei asiasta voi tehdä päätöstä kokouksessa.
Yhdistyksen kokoukseen voi hallituksen niin päättäessä, osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Hallitus antaa ohjeet etäosallistumisesta kokouskutsun liitteenä, mikäli mahdollisuus on. Etäosallistuminen tulee olla säännöissä, jotta näin voidaan toimia.
